Kuopion Kansalaisopisto
Kuopion Kansalaisopisto

Kuopion Kansalaisopisto

Kuopion kansalaisopisto perustettiin vuonna 1916, joten se on yksi Suomen vanhimmista kansalaisopistoista. Aluksi se toimi työväenopiston nimellä kirjaston yhteydessä. Myöhemmin työväenopistosta tuli kansalaisopisto ja sen toiminta eriytyi kirjaston yhteydestä. Nykyisin se on Suomen suurimpia kansalaisopistoja. Kuopion kansalaisopisto on yleissivistävä Kuopion kaupungin omistama aikuisoppilaitos. Toimialueena ovat Kuopion kaupunki ja Tuusniemen, Rautavaaran, Juankosken ja Kaavin kunnat. Kuopiossa opiston toimintamuotoina ovat kurssit, avoin opetus, yleisluennot, tilauskurssit, opintoneuvonta, erilaiset tapahtumat ja opistolaisyhdistystoiminta. Myös alle 16-vuotiaat ovat tervetulleita opiskelemaan monille kursseille ja avoimen opetuksen työpajajaksoille. Kuopion kansalaisopiston toiminta-ajatukseen kuuluu, että opisto tarjoaa ihmisille mahdollisuuksia kehittyä oppimalla. Opisto vaikuttaa myönteisesti toimintaympäristöönsä. Elinikäinen oppiminen edistää henkistä ja aineellista kasvua. Kansalaisopiston palvelut ovat laadukkaita, edullisia ja helposti saatavilla. Kansalaisopiston alkuvuodet Kuopion kaupungissa oli vuodesta 1912 ollut hankkeena perustaa kaupunkiin työväenopisto. Keväällä 1914 valtuusto hyväksyi työväenopistonperustamisen. Opiston perustamiskustannukset ja vuotuiset kustannukset tulivat anniskelu voittovaroista. Kuitenkin vuonna 1915 valtuusto päätti vaikeiden taloudellisten aikojen vuoksi lakkauttaa työväenopiston ja asetti valiokunnan miettimään uuden, työväenopiston tyyppisen, sivistystarvetta tyydyttävän laitoksenperustamista. Valiokunta päätyi 22.5.1916 ehdottamaan, että perustetaan kansalaisopisto. Opisto oli tarkoitettu kansan kaikkia kerroksia varten, mistä nimi kansalaisopisto. Kansalaisopiston toimintaan kuului virkistystä ja kauneudellista kasvatusta, kuten seurusteluiltoja, juhlia, toveri-iltoja, vierailukäyntejä toisissa oppilaitoksissa, kävelyretkiä sekä käyntejä konserteissa ja taidenäyttelyissä, joten opiston huvitoimikunta oli tärkeä elin. Kansalaisopiston toiminta kehittyi nopeasti 1920-luvulla. Tuntiopetusta oli kirjanpidossa, laskennossa, laulussa, lausunnassa ja ruotsin kielessä. Opiston toiminnan pääpaino alueiksi ilmoitettiin sisäisen hengen eheytyminen, hyvä toverihenki ja harrastuksen herättäminen säännölliseen ja kiinteään työskentelemiseen. Tärkeä opetusmuoto olivat luennot. Lisäksi kirjastotoiminnan vilkkaus oli tämän ajan keskeisin toimintamuoto. Opiskelijamäärä oli lukukautta kohden noin 200–300 henkilöä, joista ammattiryhmällisesti suurin edustus oli käsityöläisillä. Yli 60 % opiskelijoista oli iältään nuoria, alle 24-vuotiaita. Lisäksi pääosa, yli 80 %, opiskelijoista oli enintään kansakoulun käyneitä. Yhden lukukauden jäsenmaksu oli lukuvuonna 1922–23 kolme markkaa. (Lähde: KUOPION KANSALAISOPISTO. http://kansalaisopisto.kuopio.fi/binary/file/-/id/6/fid/499/ & http://kansalaisopisto.kuopio.fi/fi/kansalaisopiston+esittely/historia)

Kartta

Päivitetty: 14.07.2018

Poikkeusaukioloajat

13.8.2018 alkaen ma-ti
to klo 10-14
ke 10-17.30
pe suljettu lukuvuoden aikana.

Päivitämme tarjouksia ja tietoa tapahtumista Facebookiin. #kuopiontori