Kuopion Keskus ry. | Elinvoimalaskenta 2019
Kuopion Keskus ry. | Elinvoimalaskenta 2019

Kuopion Keskus ry. | Elinvoimalaskenta 2019

 
ELINVOIMALASKENNAN TAUSTAA
Elinvoima-asiantuntija, FM Martti Wilhelms työryhmineen on mitannut jo viisi vuotta elinvoiman kehittymistä Suomen kaupunkikeskustoissa. Wilhelms hyödyntää Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry:n kehittämää elinvoimalaskentamenetelmää, joka perustuu todellisuuteen laskentahetkella, joka edellyttää aina jalkautumista keskustaan. Jokainen muutos päivitetään sähköiseen karttapohjaan. Muutoksia verrataan edelliseen laskentahetkeen ja kaikkiin edellisiin vuosiin. Näin selviää keskustan elinvoiman kehittyminen pitempinä aikasarjoina. Tuloksia voi vertailla samankokoisten kaupunkien kesken. Elinvoimalaskennan 2019 tietoliite eri kaupungeista on verkko-osoitteessa www.allincityapp.com.
 
ELINVOIMALASKENNAN TULOKSET 2019 - MUKANA 39 KAUPUNKIKESKUSTAA
Laskentaan osallistuneiden 39 kaupunkikeskustan elinvoima laski keskimäärin 7,6 prosenttia Suomessa yhden vuoden aikana. Suurien eli yli 100.000 asukkaan kaupungeissa elinvoiman lasku oli keskimäärin 5,2%. Tulokseen heijastuu voimakkaasti kaupan rakennemuutos keskustojen ulkopuolisine kauppakeskuksineen sekä verkkokaupan vaikutukset kuluttajakäyttäytymiseen. Ravintoloiden suhteellinen osuus keskustoissa keskimäärin kasvoi.


KUOPION KESKUSTAN LASKENNAN TULOKSET 2019
Elävät Kaupunkikeskustat ry:n tilaama ALLin elinvoimalaskentaraportin mukaan Kuopion keskustan elinvoima laski vuoden aikana 2,4 %, kun koko maassa keskustojen elinvoiman lasku oli keskimäärin 7,6 %.
Elinvoimaluku lasketaan kauppojen ja ravintoloiden sekä tyhjien tilojen lukumäärän perusteella. Elinvoimalukua kasvattaa lauantailiikkeet ja ravintolat ja sitä vähentää tyhjät liiketilat. Arkiliikkeet ja toimistot vaikuttavat elinvoimalukuun neutraalisti.


Kuva: ALLin elinvoimamittauksen keskusta-alueen muodostavat ns. kuumat korttelit ja sitä ympäröivä +200 m elävä keskusta-vyöhyke, Kuumat korttelit –alueella vähintään 50 % katusivun liiketiloista on lauantaiyritysten käytössä.


Kuva: Arkiyritykset (sininen), ravintolat (punainen) ja lauantailiikkeet(oranssi) sekä tyhjät (mustat)  ja remonttitilat/kausitilat (harmaa) Allin karttapohjalla.
 
Kuopiossa suuntaus tyhjien liiketilojen suhteen on ollut päinvastainen monien muiden kaupunkikeskustojen kehitykseen nähden - tyhjien liiketilojen määrä on vähentynyt jopa 12,5% viimevuodesta. Tyhjien liiketilojen osuus kaikista liiketiloista on 5,99% (39 kpl), joka on valtakunnantasolla erittäin alhainen (ka. 11,34%). Remontissa liiketiloja on 28 kpl.

Kuopion keskustassa näkyy vuonna 2019 sama suuntaus kuin valtakunnallisesti - lauantailiikkeet ovat vähentyneet ja niiden tilalle on tullut toimistotiloja, arkiyrityksiä sekä ravintoloita. Viime vuosien aikana keskustassa huomattavasti lisääntynyt asuntorakentaminen, samoin kuin toimistotilat ja työpaikat tarkoittavat toisaalta lisää potentiaalisia asiakkaita keskustan liikkeille ja toimijoille.




MITEN KESKUSTOJEN ELINVOIMAA VOI VAHVISTAA / EKK ry.
Suomi janoaa vahvaa kaupunkipolitiikkaa ilmastomuutoksen ja kaupungistumisen nyt kiihtyessä. Tulevaisuudessa keskustojen asukasmäärät on jopa kaksinkertaistettava. Rakennuksia on hyödynnettävä joustavammin. Asukasmäärän kasvua on tuettava sekoittuvalla keskustarakenteella, joustavalla ja tiivistävällä kaavoituksella sekä monipuolisella asuntotuotannolla. Kaupunkikeskustojen asema kaupan ja tapahtumien paikkana ei ole itsestäänselvyys.
 
Kaupunkikeskustapolitiikka on kaupunkipolitiikan ytimessä.
Kasvavassa kaupungissakaan ei keskusta välttämättä kehity ilman kehittämistä ja investointeja. Elinvoimaiset ja tiiviit kaupunkikeskustat hidastavat ilmastomuutosta. Suomi tarvitsee oman kaupunkiministerin.
 
Asukasmäärät on kaksinkertaistettava keskustoissa 15 vuodessa.
Tämä edellyttää lisäkerroksia ja maankäytön taitavaa tiivistämistä siten, että neliökilometrille sijoittuu noin 10 000 asukasta (vertailua: Pariisissa asuu 25 000 asukasta neliökilometrillä). Rakennetun ympäristön aluetehokkuus on tulevaisuudessa saatava keskustoissa vähintään ainakin kahdeksi.
 
Tyhjät liiketilojen hyödyntäminen vapaammaksi
Tyhjiä liiketiloja voidaan muuntaa erilaisiksi toimistoksi esim. luovien alojen toimijoille tai kauneus- ja hyvinvointipalveluille sekä liikunta- ja kuntosaleiksi. Tyhjien liiketilojen muuntamista myös asuinkäyttöön on sujuvoitettava. Vanhentuneen liikekiinteistön tilalle voidaan rakentaa uusi asuintornitalo, jonka kivijalkaan sijoitetaan monipuolista yritys- ja palvelutoimintaa. Rakennussuojelua ja kaavoitusta on notkistettava.

Avainsanat

Kuopion Keskus

Kartta

Päivitetty: 03.06.2019

Päivitämme tarjouksia ja tietoa tapahtumista Facebookiin. #kuopiontori