Tuomiokirkko
Tuomiokirkko
Tuomiokirkko

Tuomiokirkko


Kuopion Vahtivuoren mäellä jykevänä, aikojen vaihteluja ja ihmisten elämänkohtaloita tarkkailevana, seisoo Kuopion tuomiokirkko.

Sodan melskeiden johdosta rakennustyö kesti yli kymmenen vuotta ja kirkko vihittiin käyttöönsä v. 1816. Tuomiokirkko on viides kirkko Kuopion niemellä. Ensimmäinen kirkko valmistui vuonna 1552. Kuopion kirkon rakennustoimikunta päätti kokouksessaan 16.11.1805, että kirkko rakennetaan aiemmin kuninkaan vahvistamien piirustusten mukaisesti ristikirkoksi. Samassa kokouksessa solmittiin sopimus rakennusmestari Jacob Rijfin kanssa kirkon rakentamisesta.

Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1806 rakennusmestari Jacob Rijfin johdolla, ja niitä jatkettiin vuoteen 1808 saakka, jolloin Suomen sota keskeytti työt. Samaisena vuonna Jacob Rijfin kuoli äkillisesti sairastuttuaan. Kun venäläiset olivat miehittäneet Kuopion, he käyttivät rakenteilla olevaa kirkkoa hevostallina tehtyään siihen tilapäisen katon työmaalta löytyneistä laudoista.

Tarinan mukaan Sandels vei vetäytyessään Toivalaan kaikki alueen veneet, ja miehittäjät käyttivät kirkon isoja puupenkkejä lauttojen rakennusaineena pyrkiessään Toivalaan prikaatin kimppuun onnistumatta kuitenkaan aikeissaan. Rauhan palauduttua päätettiin 4.3.1809 laatia luettelo sodan aikana hävinneistä rakennustarvikkeista ja lähettää se korvausta varten "keisarillisille viranomaisille". Korvausta saatiinkin 16 647 ruplaa 12,5 kopekkaa Kuopion seurakunnalle suoritettavaksi Suomen valtion varoista.

Sodan jälkeen palkattiin kuningas Kustaa III:n määräyksestä luutnantti Pehr Granstedt johtamaan v. 1812 uudelleen alkaneita rakennustöitä. Töiden aikana oli alkuperäisiin piirustuksiin tehty runsaasti muutoksia. Esimerkiksi holvit tehtiin puusta kiven sijasta, ja tornin rakentamiseen soveltuvien kivien loppumisesta johtuen yläosa muurattiin tiilestä. Kirkko tuli lähes valmiiksi syksyllä 1815, ja ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin saman vuoden ensimmäisenä adventtisunnuntaina. Kuopion kivikirkon vihki käyttöön Rautalammin kirkkoherra, lääninrovasti J.F.Boucht 7.4.1816.

Tyyliltään kirkko on uusklassinen, joskin siinä on eräitä empiren piirteitä mm. saarnastuolin ja alttarin seudun koristuksissa. Arkitehtuurissa näkyy samoin 1800-luvun alkuaikojen kirkonrakentajien pelkistettyyn muotoon pyrkivä arkkitehtuurikäsitys. Tuomiokirkossa on eräitä vanhasta kirkkoarkkitehtuurista ja liturgisesta perinteestä poikkeavia piirteitä, joiden perustelu oli hyvin käytännöllinen. Kirkon pääsisäänkäynti haluttiin sijoittaa kohti silloista Kuopion toria ja satamaa. Tästä syystä alttari on sijoitettu kirkon länsipäätyyn. Myös saarnatuoli on poikkeavalla paikalla, kuorin pohjoisseinällä.

Tuomiokirkko on yksi kuopiolaisen elämän maamerkeistä, joka sukupolvien ajan on piirtynyt lukemattomien ihmisten sielunmaisemaan. Se on kaupungin ja koko Kuopion hiippakunnan keskuskirkko, joka kokoaa jylhän rauhoittaviin suojiinsa vuosittain läheltä ja kaukaa n. 100 000 ihmistä.


Kartta

Päivitetty: 13.07.2015

Päivitämme tarjouksia ja tietoa tapahtumista Facebookiin. #kuopiontori