
Torin reunoja pitkin kulkevat pohjoisessa Tulliportinkatu, idässä Puijonkatu, etelässä Kauppakatu ja lännessä Haapaniemenkatu. Toria reunustavat nykyisin pohjoisessa Kuopion kaupungintalo, idässä Kuopion Osuuspankki, Kauppakeskus Sektori ja Anttilan tavaratalo, etelässä Kuopion Lyseon lukio ja Kauppakeskus Aapeli sekä lännessä Tavaratalo Carlson, Kuopion Sokos ja Hallman-yhtiön liiketalo. Kaupungin sisäisen linja-autoliikenteen pääpysäkit sekä taksit on keskitetty myös torin ympärille.
Torin historiaa
Kuopion kaupunki perustettiin vuonna 1775 "kauppaliikkeen laajentamiseksi ja ympärillä olevan maan tuotteiden mukavamman myynnin edistämiseksi". Kaupungin elinkeinojen piti perustua "kauppaan, tehtaisiin ja käsitöihin". Aikaisemmin oli jo säädetty, että maalaiset saivat myydä tuotteitaan vain kaupunkien toreilla ja satamassa ja ostaa tavaransa kaupunkien kauppiailta. Näin oli määritelty edellytykset torikaupalle ja säännöllisille markkinapäiville.
Kaupungin vanhin tori sijaitsi maanmittari Pehr Kjellmanin asemakaavassa 1775 nykyisen Snellmanin puiston paikalla, jonka kohdalla on maininta Suurtori. Markkinat vaativat kunnollisen torin ja ensimmäinen virallinen tori Kuopioon saatiin 1776. Vuonna 1788 nimi vaihdettiin kaupungin perustajan Ruotsin kuninkaan mukaan Kustaantoriksi.
Kauppatori piirrettiin ensi kertaa nykyiselle paikalleen Anders Röstedtin karttaan 1818. Kaupankäynti siirtyi torille 1856. Kimnaasi-, Heinä- tai Hevostorina tunnettu tori sai nykyisen nimensä 1918.
1850-luvulla torikauppa siirrettiin nykyiselle paikalleen kaupungintalon eteen. Jos Pietari Brahen perustama Kuopio olisi jäänyt henkiin, kaupunki näyttäisi nyt toisenlaiselta. Hänen suunnitelmiensa mukaan kauppatori olisi sijoittunut Kuopionlahden rantaan, nykyisen Brahenpuiston tienoille, joka puisto on saanut nimensä kreivi Brahen mukaan.
Viljaa myytiin tynnyreissä, voita nauloissa, kaloja leivisköissä. Nesteet, maito, paloviina ja olut mitattiin kannuissa, herneitä sai kapoittain, köysiä ja kankaita mitattiin kyynärällä. Kuopion markkinoille tultiin kaukaa, Pohjanmaata ja Viipuria myöten saapui ostajia ja myyjiä. Liikuttiin veneillä, hevoskyydillä, hiihtäen ja jalan. Markkinamatka kesti useita päiviä. Kaupungissa yövyttiin sukulaisten tai tuttavien luona, nukuttiin vierekkäin lattioilla, penkeillä ja aitoissa. Markkinoille tultiin ostamaan ja myymään. Sinne tultiin myös tapaamaan tuttavia toisista pitäjistä, vaihtamaan kuulumisia, uutisia ja huvittelemaan. Järjestyshäiriöt olivat tavallisia markkinoilla. Niinpä kuningas määräsi, että torilla piti olla järjestyksenvalvojia.
Kauppatorin uudet kasvot
Kuopion torin mittava remontti valmistui virallisesti 2014, jolloin avattiin myös kasvavan kaupungin tarpeisiin laajennettu toripysäköinti 1200 asiakaspaikalla. Kauppatorin uudistuneeseen ilmeeseen kuuluu myös kauppahallin uusittu julkisivu ja kauppahallin kylkeen rakennettu pyöreä paviljonkirakennus. Uuden lasipaviljongin tieltä purettiin neliskulmainen, ennen kalahallina palvellut rakennus, jonka purku tuli valitusten myötä kaupungille kalliiksi ja osaltaan viivästytti toriremontin valmistumista.
Puijonkadun varteen sekä kauppahallin päätyyn tuotiin remontin myötä kukkien, pensaiden ja puiden istutusaltaita sekä entistä laajemman kävelykeskustan tarpeisiin uusia istuskelupenkkejä sekä polkupyörien pysäköintitelineitä. Siskotyttö- ja Veljmies-patsaiden lisäksi kävelykeskustaan oman ilmeensä tuovat myös kuvanveistäjä Pekka Kauhasen uudet teokset.
Liikkuminen on helppoa myös talvella: sulanapitojärjestelmä sulattaa lumet kävelykaduilta ja torin keskikäytävältä. Toisaalta torin reunasta reunaan ja kauppakeskuksesta toiseen, voin nyt kulkea torin alla kauppakeskus Apajassa aina säältä suojassa.
Myös katuvalaistus on kävelykeskustassa uusittu täysin. Jouluna toriympäristöä koristavat jouluvalot. Uusi Kuopion kävelykeskusta kutsuu toiminnoillaan asukkaita: meillä on torilla tilaa kaikenlaisille tapahtumille ympäri vuoden!