Kauppatorin historiaa - kauppaa ja kohtaamisia vuodesta 1818

Kuopion tori 200 vuotta  | 1818 - 2018

Kuopion kauppatori on yksi Kuopion hienoimmista nähtävyyksistä ja yksi Suomen vilkkaimmista toreista. Kauppatori on myös monien kuopiolaisista levinneiden mielikuvien lähde. Torilta löytyvät vielä tänäänkin perinteiset savolaiset kalakukkoineen, vaikka kaupunki ympärillä on nykyaikaistunut. Kuopion tori on keskellä Kuopion kaupunkia, joten se on nähtävyys, jonka luultavasti näkee joka kerta kun sattuu käymään keskustassa.

Kuopion torilla on joka kesä hyvin paljon kojuja ja paljon ihmisiä. Katukuvassa näkyvät kesäisin myös perinteinen vossikka ja katujuna, joiden kyydissä voi tutustua keskustaan. Kävelymatkan päässä torilta sijaitsee Kuopion keskeiset kulttuurilaitokset: Kuopion uudistettu teatteri, Kuopion Musiikkikeskus, Kuopion taidemuseo ja Kuopion Museo.

Tori on seisonut nykyisellä paikallaan vuodesta 1818 lähtien, mutta kauppatoriksi se muuttui vasta vuonna 1856. Tori sijaitsee noin sadan metrin korkeudella merenpinnasta ja alueen koko on noin 130 x 174 metriä. Torirakennelma lepää 10–15 metrin syvyisellä hiekkapatjalla, jonka alla on Väinölänniemeltä alkava harjumuodostuma, joka kulkee kirkon ali Puijoa kohti.

Torin reunoja pitkin kulkevat pohjoisessa Tulliportinkatu, idässä Puijonkatu, etelässä Kauppakatu ja lännessä Haapaniemenkatu. Toria reunustavat nykyisin pohjoisessa Kuopion kaupungintalo, idässä Kuopion Osuuspankki, Kauppakeskus Sektori ja Anttilan tavaratalo, etelässä Kuopion Lyseon lukio ja Kauppakeskus Aapeli sekä lännessä Tavaratalo Carlson, Kuopion Sokos  ja Hallman-yhtiön liiketalo. Kaupungin sisäisen linja-autoliikenteen pääpysäkit sekä taksit on keskitetty myös torin ympärille.

Torin historiaa

Kuopion kaupunki perustettiin vuonna 1775 "kauppaliikkeen laajentamiseksi ja ympärillä olevan maan tuotteiden mukavamman myynnin edistämiseksi". Kaupungin elinkeinojen piti perustua "kauppaan, tehtaisiin ja käsitöihin". Aikaisemmin oli jo säädetty, että maalaiset saivat myydä tuotteitaan vain kaupunkien toreilla ja satamassa ja ostaa tavaransa kaupunkien kauppiailta. Näin oli määritelty edellytykset torikaupalle ja säännöllisille markkinapäiville.

Kaupungin vanhin tori sijaitsi maanmittari Pehr Kjellmanin asemakaavassa 1775 nykyisen Snellmanin puiston paikalla, jonka kohdalla on maininta Suurtori. Markkinat vaativat kunnollisen torin ja ensimmäinen virallinen tori Kuopioon saatiin 1776. Vuonna 1788 nimi vaihdettiin kaupungin perustajan Ruotsin kuninkaan mukaan Kustaantoriksi.

Kauppatori piirrettiin ensi kertaa nykyiselle paikalleen Anders Röstedtin karttaan 1818. Kaupankäynti siirtyi torille 1856. Kimnaasi-, Heinä- tai Hevostorina tunnettu tori sai nykyisen nimensä 1918.

1850-luvulla torikauppa siirrettiin nykyiselle paikalleen kaupungintalon eteen. Jos Pietari Brahen perustama Kuopio olisi jäänyt henkiin, kaupunki näyttäisi nyt toisenlaiselta. Hänen suunnitelmiensa mukaan kauppatori olisi sijoittunut Kuopionlahden rantaan, nykyisen Brahenpuiston tienoille, joka puisto on saanut nimensä kreivi Brahen mukaan.

Viljaa myytiin tynnyreissä, voita nauloissa, kaloja leivisköissä. Nesteet, maito, paloviina ja olut mitattiin kannuissa, herneitä sai kapoittain, köysiä ja kankaita mitattiin kyynärällä. Kuopion markkinoille tultiin kaukaa, Pohjanmaata ja Viipuria myöten saapui ostajia ja myyjiä. Liikuttiin veneillä, hevoskyydillä, hiihtäen ja jalan. Markkinamatka kesti useita päiviä. Kaupungissa yövyttiin sukulaisten tai tuttavien luona, nukuttiin vierekkäin lattioilla, penkeillä ja aitoissa. Markkinoille tultiin ostamaan ja myymään. Sinne tultiin myös tapaamaan tuttavia toisista pitäjistä, vaihtamaan kuulumisia, uutisia ja huvittelemaan. Järjestyshäiriöt olivat tavallisia markkinoilla. Niinpä kuningas määräsi, että torilla piti olla järjestyksenvalvojia.

Kauppatorin uudet kasvot

Kuopion torin mittava remontti valmistui virallisesti 2014, jolloin avattiin myös kasvavan kaupungin tarpeisiin laajennettu toripysäköinti 1200 asiakaspaikalla. Kauppatorin uudistuneeseen ilmeeseen kuuluu myös kauppahallin uusittu julkisivu ja kauppahallin kylkeen rakennettu pyöreä paviljonkirakennus. Uuden lasipaviljongin tieltä purettiin neliskulmainen, ennen kalahallina palvellut rakennus, jonka purku tuli valitusten myötä kaupungille kalliiksi ja osaltaan viivästytti toriremontin valmistumista.

Puijonkadun varteen sekä kauppahallin päätyyn tuotiin remontin myötä kukkien, pensaiden ja puiden istutusaltaita sekä entistä laajemman kävelykeskustan tarpeisiin uusia istuskelupenkkejä  sekä polkupyörien pysäköintitelineitä. Siskotyttö- ja Veljmies-patsaiden lisäksi kävelykeskustaan oman ilmeensä tuovat myös kuvanveistäjä Pekka Kauhasen uudet teokset.

Liikkuminen on helppoa myös talvella: sulanapitojärjestelmä sulattaa lumet kävelykaduilta ja torin keskikäytävältä. Toisaalta torin reunasta reunaan ja kauppakeskuksesta toiseen, voin nyt kulkea torin alla kauppakeskus Apajassa aina säältä suojassa.

Myös katuvalaistus on kävelykeskustassa uusittu täysin. Jouluna toriympäristöä koristavat jouluvalot. Uusi Kuopion kävelykeskusta kutsuu toiminnoillaan asukkaita: meillä on torilla tilaa kaikenlaisille tapahtumille ympäri vuoden!
 

Päivitetty: 05.02.2019